tag:blogger.com,1999:blog-12148742555857007512024-03-08T13:32:26.743-08:00KolmepolveaHannu Kuukkanenhttp://www.blogger.com/profile/00421022359923251181noreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-1214874255585700751.post-25012033126974927432020-11-01T06:10:00.003-08:002020-11-01T06:10:24.161-08:00Isä poika ja Metalliliitto saapuu kirjastoihin<p>Olemme lahjoittaneet halukkaille kirjastoille Isä, poika ja Metalliliitto-kirjoja.<br />Jos omasta kirjastostasi ei kirjaa löydy, pyydä kirjastoa tilaamaan se minulta.<br />Osoitteella:<br />hannu.kuukkanen (ät) elisanet.fi<br />Korvatkaa (ät) - @ -merkillä<br /></p>Hannu Kuukkanenhttp://www.blogger.com/profile/00421022359923251181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1214874255585700751.post-586855418436120152018-09-26T11:10:00.000-07:002018-09-26T11:10:49.494-07:00Isä, poika ja Metalliliitto<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Tämän kirjan verkkoesittely löytyy klikkamalla tästä: "<a href="http://webcag.fi/kolmepolvea/" target="_blank">Isä- poika ja Metalliliitto</a>" </span><br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Samalla sivulla olevasta linkistä voi kirjan myös tilata.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;">Kirjan aineisto on peräisin maisteri Johan Koiviston tekemistä henkilöhaastatteluista, jotka on kirjassa lähes koskemattomina, eli kertojien "omalla äänellä" luettavissa.<br />Haastattelut tehtiin akanaan Metallityöväenliiton historiikkia varten mutta vain murto-osa haastattelujen tiedoista käytettiin ja sekin vain tietolähteenä. Itse kertomuksia ei noissa julkaisuissa nähdä.</span>Hannu Kuukkanenhttp://www.blogger.com/profile/00421022359923251181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1214874255585700751.post-24691852520545076462016-05-11T10:30:00.000-07:002019-03-20T06:50:21.871-07:00Sosialistista Suomea opetettiin Pirkkalan koulussa<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:ApplyBreakingRules/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:UseFELayout/>
</w:Compatibility>
<w:BrowserLevel>MicrosoftInternetExplorer4</w:BrowserLevel>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]-->
SK 18/2016 Tuomo Lappalaisen artikkeli kertoi Pirkkalan koulun 1970-luvun
"Marxismi-kokeilusta".<br />
Artikkeli pohjautui Jari Leskisen kirjaan "Kohti sosialismia". <br />
<br />
Artikkeli oli hyvin mielenkiintoinen. Sikälikin, että kirjaa "<a href="http://webcag.fi/kolmepolvea/" target="_blank">Isä,poika ja Metalliliitto</a>" kirjoittaessani törmäsin 50 - 60 luvuilla
muokattuun SDP:n poliittiseen ohjelmalinjaukseen. Siinä otettiin esille
mahdollinen pankkien ja vakuutuslaitosten sosialisointi sekä merkittävien
suuryritysten sosialisointi. Peruskouluajatus oli kyllä tuttu. SDP:n
tavoitteena oli "sosialistinen - demokraattinen" Suomi rauhanomaisin
keinoin, yhteiskunnan sisällä asioihin vaikuttamalla. Sikäli tietysti
koululaitoksen uudistaminen oli melko luonteva tie mutta kirjoituksen
kaltaiseen ”Marxistiseen” ja "kommunistiseen" aivopesuun en usko kovin laajalti SDP:ssä kannatusta
olleen, vaikka napamiesten nimiä kirjoituksessa/kirjassa luetellaan ikäänkuin vastuullisina. Kuinka
tietoisia Pirkkalan kokeilun todellisesta sisällöstä sitten puolueessa
oltiinkaan, jää vielä avoimeksi kysymykseksi.<br />
<br />
Alla leike puoluetoimikunnan pohdinnoista 1952-55, SDP:n ohjelmajulistuksen
suhteen:<br />
<i>"VK: Liukkonen oli joka tapauksessa. Oittinen oli puheenjohtaja ja
Helvi Raatikainen sihteeri. Leskinen ei siellä periaatetoimikunnan kokouksessa
käynyt kai kun pari kertaa, ensimmäisessä kokouksessa ja kerran välillä. Hänen
panoksensa oli hyvin vähäinen. Kaikkein kovin keskustelu meillä tuli Sos. dem.
puolueen periaateohjelman osalta sosialisoinnista. Lähinnä Liukkonen ajoi sitä kantaa, että sitä sosialisointi-sanaa ei tarvittaisi ohjelmassa, se
voitaisi sanoa jollain muulla tavalla. Kun minä ajoin sitä kantaa, että se pitää olla siellä olemassa, kun me
olemme alun pitäen sosialismista lähteneet liikkeelle. Nuorisoliitto oli
silloin, niin kuin nuoret yleensä, aika radikaali. Minä edustin Nuorisoliiton
kantaa." </i><br />
Toinen leike samasta luvusta: <br />
<br />
<i>"Minä edustin sitä kantaa, että pienyritystoiminta, pieni
liiketoiminta, saa olla vapaata. Mutta ennen kaikkea sellaiset toiminnot, jotka
ovat valtakunnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä, ne on otettava valtion
haltuun. Rahalaitostoiminta, vakuutustoiminta, liikenne, kaikki siis tuommoinen
maan antien hyväksi käyttö. Koskivoima, metallit, metsä, ne pitää olla valtion
hallinnassa, tai ainakin valtion määrättävissä ja raskas teollisuus,
avainteollisuus. Minäkään, vaikka edustin sitä ns. vasenta kantaa, en vaatinut
täydellistä sosialisointia, vaan sekataloutta. Mutta valtion voimakasta panosta
kaikissa niissä ja niillä aloilla, joilla on kansalaisten kannalta ensiarvoisen
tärkeä merkitys." </i> <br />
SDP:n puoluepoliittinen ohjelma vuodelta 1960 ei sisällä suoranaista vaatimusta tuotantolaitosten sosialisoimiseen mutta esittää sen sijaan valtion/yhteiskunnan merkityksellistä roolia talouselämää ohjaavana instanssina:<br />
<br />
<i>"Taloudellisen demokratian kehittäminen kuuluu tärkeänä osana koko
yhteiskuntamme kansanvaltaistamiseen. Julkista talouspolitiikkaa on
hoidettava kansanvaltaisin toimintatavoin ja väestön enemmistön edut
huomioon ottaen, taloudellista lainsäädäntöä on demokratisoitava,
kansalaisten osallisuutta maan talouskoneiston hoidossa lisättävä ja
yksityiseen pääomaan perustuvan taloudellisen harvainvallan
toimintatilaa rajoitettava.</i><br />
<i>
</i><i>Näitten päämäärien saavuttamiseksi on pyrittävä</i><br />
<i>
</i>
<br />
<ul>
<li><i>a) tukemaan ammatillisten järjestöjen pyrkimyksiä lisätä työntekijäin
oikeuksia työpaikoilla ja heidän myötävaikutustaan laitosten ja
yritysten hoidossa,</i></li>
<li><i>b) edistämään talouselämämme yleistä kansanvaltaistamista ja
kansanvaltaisten taloudellisten yritysten syntymistä ja kehittymistä,</i></li>
<li><i>c) uudistamaan yritystoimintaa ja taloudellisia yhteisöjä koskevat
lainsäännökset, niin että omistusoikeuden väärinkäyttö voitaisiin
ehkäistä ja että taloudelliset olot tulisivat nykyistä laajemman
julkisuusvelvoitteen alaisiksi."</i></li>
</ul>
Lainaus: <a href="http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmat/SDP/sdptaloussospol">http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmat/SDP/sdptaloussospol</a> <br />
<br />
<b>Mitä on tapahtunut SDP:n vaikutusvallan heikkenemisen myötä</b><br />
<br />
Nyt on myyty jo peräti ulkomaiseen omistukseen Suomen tärkeintä infraa, eli valtakunnallisia
sähköverkkoja (Caruna). Myyntimiehinä on ollut valtakunnallinen keskusta (Kepu) ja oikeisto (Kokoomus), Vihreiden ansiokkaalla tuella. Sote tähtäsi Kokoomuksen puolelta sosiaalipalveluiden ulkoistamiseen (vapaa kilpailu), joka johti valtakunnalliseen markkinoiden uusjakoon, jossa isoimmat toimijat ostivat pienyrittäjiä ulos markkinoilta ja paljon rahaa menetettiin alalta ulkomaisten päämiesten kassoihin verottajan ulottumattomiin. Samalla kirjattiin ensimmäiset, yksityisten hoitolaitosten laiminlyönnit. Nerokastako? Niin se maailma muuttuu, kun päättäjät muuttuvat. <br />
Muutakin valtion omaisuutta harkitaan myytäväksi. Viimeisin hanke-ehdotus lienee
tieverkoston yksityistäminen Kepun ja Anne Bernerin toimesta. Mahdetaanko
ajatella, keiden käsiin se on lopulta joutumassa? Entä minne Anne Berner (Kepu) on myymässä Suomen rautatieliikennettä? Kaikki vaan lihoiksi, niin kauvan kuin on palli alla, josta jotain voi vielä myydä.<br />
Rajalaitos myi aikoinaan rajan läheisyydestä kasarmeja, ehtona suomalainen
ostaja, mutta sittemmin ainakin yksi kasarmeista on kulkeutunut venäläiseen omistukseen. Kätevää, että naapurimaalla on tukikohta heti rajan pinnassa. Onhan maata myyty naapureille toki muualtakin Suomesta.<br />
<br />
SDP ja Viljo Kuukkanen (silloisen puoluetoimikunnan edustajana) toimi joka
tapauksessa voimakkaasti kommunistisen järjestelmän Suomeen tunkeutumista
vastaan kylmän sodan vuosina. Leike kirjan ao. luvun ingressistä joka kertoo
kappaleen sisältöä lyhyesti:<br />
<br />
<i>"Kommunismin pelko oli todellisuutta sodan jälkeisessä<br />
Suomessa. Kommunistit olivat voimiensa tunnossa ja pyrkivät<br />
valtaamaan ammattiliittoja ja pääsemään vahvaan asemaan<br />
Suomen hallitsemiseksi työväen joukkovoimalla. Vastaliikkeenä<br />
Maalaisliitto ja SDP onnistuivat estämään Kommunistien<br />
pääsyn hallitusvastuuseen vuoden 1948 jälkeen lähes<br />
kahteen vuosikymmeneen. Vastatoimista huolimatta,<br />
SKDL nousi eduskuntavaaleissa 1958 Suomen suurimmaksi<br />
puolueeksi. 1960-luvun puolivälissä SKP hajosi pikku hiljaa<br />
SKP:ksi ja SKDL:ksi. Hajaannus heikensi liikkeen toimintaa."</i><br />
<br />
<i><!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:ApplyBreakingRules/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:UseFELayout/>
</w:Compatibility>
<w:BrowserLevel>MicrosoftInternetExplorer4</w:BrowserLevel>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:"Times New Roman";}
</style>
<![endif]-->
</i><br />
<b>Henkilökohtainen kokemukseni opiskelijapolitiikasta</b><br />
<br />
Opiskelin itse 1970-luvulla Taideteollisessa korkeakoulussa jossa oli
kuumimmillaan käynnissä kommunistisen taistolaisliikkeen vallankaappaus.
Kuuluin silloisen graafisen osaston laitosneuvostoon demari jäsenenä ja kävimme
mm. SDP:n toimistossa pyytämässä tukea taistolaisten vastaiseen toimintaan.
Osastolle oli ilmaantunut taistolaista aatetta kauppaavia opettajia joiden
opetuksen taso ei vastannut ammatillisia vaatimuksia. Oppilaat olivat
opettajiaan pätevämpiä. SDP:n edustajat kuuntelivat kulmat kurtussa mutta
mitään konkreettista apua emme tuolloin saaneet, se mitä kulisseissa
mahdollisesti tapahtui ei ole tiedossani. Ehkä seuraavan kappaleen tapahtumat? <br />
<br />
Jonkin asteista yhteistyötä demarien ja kommunistien (SKDL/SKP) välillä, alkoi
muodostua 1977 jolloin Taideteolliseen korkeakouluun syntyi demokraattinen
vastarintaliike TAOS (Taideaineita opiskelevat sosialistit). Taistolaiset
olivat SKP:n ääriliike joka kaihersi emäpuoluetta vaikutusvallallaan opiskelijoihin.<br />
1978 nimitettiin TaiK:iin, pitkästä aikaa, ensimmäinen ei-taistolaismielinen
rehtori.<br />
<i>
</i><br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:"Times New Roman";}
</style>
<![endif]-->Hannu Kuukkanenhttp://www.blogger.com/profile/00421022359923251181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1214874255585700751.post-72845882864131668692016-01-31T00:07:00.003-08:002019-03-20T06:53:14.788-07:00TPSL, SDP ja Viljo KuukkanenTPSL (<span class="st">Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto) syntyi henkilöiden välisistä erimielisyyksistä ja valtapyrkimyksistä. Syntymähistoriaa valotetaan tarkemmin kirjassa "<a href="http://webcag.fi/kolmepolvea/" target="_blank">Isä, poika ja Metalliliito</a>". </span><br />
<br />
<span class="st">Sillä saattoi olla aikanaan myös positiivinen vaikutus. Perustamisen aikoihin SDP:n johdossa oli henkilöitä (kuten aina) jotka kallistuivat liikaa oikealle. Heidän toimintansa oli osittain perusteltua kommunistien valtaannousun torjumiseksi, yhteistyössä keskustan ja aseveliliikkeen kanssa. Tätä ei vasemmalle kallistunut työväestö katsellut hyvällä ja alkoivat vilkuilla poliittisella kartalla enemmän vasemmalle. Oli suuri pelko jäsenvuodosta kommunistisiin puolueisiin. </span><br />
<span class="st">Siihen saumaan TPSL:llä oli tilausta vaikka sen lähtökohdat olivat olleet muualla. </span><br />
<br />
<span class="st">SDP jakautui ja vasemmalle suuntautunut vuoto valui TPSL:n riveihin. Tavallaan se oli yksi pelastusrengas kommunisminvastaisessa taistelussa. TPSL:n jäsenet toimivat edelleen kommunismin soluttautumista vastaa mutta se ajoi kuitenkin enemmän vasemmalle kallistuvaa politiikkaa kuin SDP. SDP:n kannalta harmillista oli, että ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaisimmat järjestöt olivat TPSL:n hallussa, eikä SDP:n narut siis yltäneet enää ammattiyhdistysliikkeeseen, kuten ennen.</span><br />
<br />
<span class="st">Isäni TPSL:läisyys aiheutti pitkään kitkaa SDP:n taholta. Häntä pidettiin "petturina" jopa niin katkerasti, että hänen edustamansa paikallisjärjestö erotettiin SDP:stä. <br />Kuitenkin isäni valinta perustui ainoastaan hänen työhönsä Metalliliitossa, jota hän halusi jatkaa. <br />Hänestä ei koskaan tullut "meidän miestä" TPSL:ssä, koska hän ei katsonut SDP:n hajottamista aiheelliseksi. Ulkopuolisuus TPSL:n ytimestä vaikeutti mm. hänen etenemistään ammattiyhdistysuralla. Jos kenttä (jäsenistö ja heidän edustajansa) ei olisi seissyt hänen takanaan niinkin vankkana, TPSL:n johtoporras olisi savustanut hänet mielellään ulos myös ammattiyhdistysliikkeestä.<br /><br />Kun isäni sittemmin erosi TPSL:stä ja SAK:n palveluksesta, hän pyrki takaisin SDP:n jäseneksi. Tämä ei katkeroituneelle SDP:n johtoportaalle sopinut. Hänet kuitenkin otettiin avosylin vastaan SDP:läiseen Sos.Dem. kiltaan ja "Vanhojen tovereiden" joukkoon. Jotkut näkivät tapahtumien loogisen väistämättömyyden ja hänen rehellisen SDP:läisen suoraselkäisyytensä, ajautumatta TPSL:n johdon tahdottomaksi nukeksi. Hän oli aina ammattiyhdistysliikkeen mies ja ajoi vain sen jäsenistön etuja ja asiaa, niillä valtuuksin ja nissä tehtävissä, mihin hänet oli kulloinkin valittu.</span><br />
<span class="st"><br /></span> Hannu Kuukkanenhttp://www.blogger.com/profile/00421022359923251181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1214874255585700751.post-28608721223416332192016-01-24T01:06:00.000-08:002019-03-20T06:56:16.988-07:00Mitä tarkoitti hybridisodankäynti kylmän sodan aikaan?<!--[if gte mso 9]><xml>
<w:WordDocument>
<w:View>Normal</w:View>
<w:Zoom>0</w:Zoom>
<w:AutoHyphenation/>
<w:HyphenationZone>21</w:HyphenationZone>
<w:Compatibility>
<w:BreakWrappedTables/>
<w:SnapToGridInCell/>
<w:ApplyBreakingRules/>
<w:WrapTextWithPunct/>
<w:UseAsianBreakRules/>
<w:UseFELayout/>
</w:Compatibility>
<w:BrowserLevel>MicrosoftInternetExplorer4</w:BrowserLevel>
</w:WordDocument>
</xml><![endif]--><br />
<!--[if gte mso 10]>
<style>
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:"Times New Roman";}
</style>
<![endif]-->
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
Termi on uusi mutta keinot ovat vanhat ja koetellut. Vain
netti puuttui mutta lehtiä painettiin ja puheita pidettiin. Trollit liikkuivat jalan. Sotaa käytiin, erilaisin keinoin ja välinen, eri rintamilla.<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Neuvostoliiton halukkuuteen rauhan solmimiseksi Suomen
kanssa, vaikutti useat seikat. Mm. arvellaan, että kansainvälinen poliittinen
painostus olisi ollut yksi syy. Yksi syy oli varmasti myös Suomen yllättävän
sitkeä vastarinta. Toisaalta Neuvostoliitto oli varmasti myös tietoinen, että Suomen
resursseja oli kulutettu raskaasti sodan loppuvaiheessa, kun taas Venäjän
väkiluku olisi tarjonnut edelleen runsaan ravinto- ja sotilasvarannon. Kansaenvälinen mielipide oli myös sodan jatkamista vastaan.
Sotamateriaalia ja taistelutahtoa oli varmasti kulunut runsaasti myös Neuvostoliiton puolella,
Suomi ei ollut sodan aikana ainut rintama vaikka voimia päästiin keskittämään tänne enemmän jatkosodan vaiheessa. <br />
Muiden syiden muassa, Neuvostoliiton johto myös ajatteli, että Suomi oli
otettavissa, poliittisesti korrektimaallakin tavalla, eli puhaltamalla tulta
epäonnistuneen 1918 kansannousun kipinään. Tämä tarkoitti poliittista
vaikuttamista Suomen kansaan äärivasemmiston ja kommunistien kautta.
Pikkuhiljaa mielialat saataisiin jälleen nostatettua valkoista "sortovaltaa"
vastaan ja Suomi Neuvostoliiton syliin. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Suomeen pumpattiin runsaasti
rahaa ”tiedotustoimintaan” ja järjestötoimintaan ja suomalaisia
äärivasemmistolaisia koulutettiin Neuvostoliitossa vetämään tätä
propagandakoneistoa. Demarit ja TPSL olivat tärkeä puskuri näitä voimia vastaan.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Se, mitä Neuvostoliitossa ei osattu ottaa huomioon, oli
kansallisen sopimisen tahto, työväestön ja työnantajien välillä. Kaikkien etu
oli, että työtä riitti ja että sillä myös tuli toimeen. Palkankorotus ja sitä
syövä inflaatio pitivät molemmat osapuolet tyytyväisinä ja reaaliansiot joko
nousivat maltillisesti tai ei lainkaan. Merkittävimmät saavutetut edut olivat
työaikaan ja työolojen parantamiseen tähdänneet sopimukset, niitä ei olisi
välttämättä syntynyt paikallisesti. Työturvallisuusasioiden parannuksiin oltiin
yllättävän nihkeitä työnantajapuolella. Monessa työpaikassa se vaati
ammattiyhdistysliikkeen painostusta, vaikka terveyshaitat olivat helposti
todistettavissa.</div>
<div class="MsoNormal">
<a href="http://webcag.fi/kolmepolvea/kolmepolvea.html" target="_blank">Isä, poika ja Metalliliitto</a> -kirja kertoo yhtenä esimerkkinä:
<i>”Minä lähdin siitä, että ei se vaarallisen työn lisällä parane, niille täytyy
saada kaasunaamarit. Sanoin sille nuorelle inssille, että mennään sinne
säiliöiden päälle. Todetaan kauanko, me voidaan olla siellä. Niinhän me mentiin
ja se rupesi yskiin jo viiden minuutin kuluttua. Tultiin alas ja se sanoi, että
juu ei siellä perhana voi työskennellä.”</i> <br />
<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Metalliliiton toimitsijan käyntiä
tarvittiin saamaan yhdessä suuressa tehtaassa työturvallisuusasia kuntoon. Työntekijät
eivät siihen yksin pystyneet.</div>
Hannu Kuukkanenhttp://www.blogger.com/profile/00421022359923251181noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1214874255585700751.post-53280728338782514582016-01-17T03:12:00.000-08:002017-11-28T11:43:18.530-08:00Mistä kumpusi luokkasota?Yleisesti tunnustettuja vaikuttimia luokkasodalle oli yleismaailmallinen kurja taloustilanne, joka johtui osin Venäjän vallankumouksesta ja osin maailmansodasta. Ei ollut töitä, eikä ruokaa saatavilla.<br />
Helsingin puistoissakin kasvatettiin vihanneksia, joutomaista puhumattakaan.<br />
<br />
Kansannousulle antoivat pontta myös epätasainen elintarvikejakelu jossa köyhempi kansanosa oli se nälkää kärsivä. Mustanpörssinkaupasta sai jos oli rahaa. Kun köyhillä ei ollut mitään, ei sodassa ollut myöskään mitään menetettävää. <br />
Kurjuus loi erinomaisen pohjan "neuvostopropagandalle" suorittaa köyhällistön vallankumous myös Suomessa Venäjän mallin mukaan. Apuakin aluksi luvattiin.<br />
<br />
Lainaus "<a href="http://webcag.fi/kolmepolvea/" target="_blank">Isä, poika ja Metalliliitto</a>" -kirjasta:<br />
JK: Miten siihen muuten noin suhtauduttiin yleensä koko maaliskuun vallankumoukseen? <br />
TK: No, kyllähän se, se nyt ol hajanaista se suhtautuminen. Yleensähä sitä nyt ei tuota vastustettu millään tavalla, mutta tuota ei siinä erikoisesti haluttu mukanakaa olla, ku se nyt oli tavallaan niin ku vieraan vallan vallankumousta. Nii eii siinä nyt nii aktiivisesti haluttu erikoisesti mukana olla."<br />
<br />
Vastahakoisuutta vallankumoukseen oli mutta tällaisissa tilanteissa kansankiihoittajat saavat otollisen maaperän julistukselleen (vertaa nykyinen lama). Populismi toimii. Luvataan parempi huomen, jos tulet mukaan se ottamaan.<br />
Suomessa toimi Neuvostoliitossa koulutettuja henkilöitä, jotka osasivat puhua vakuuttavasti. Nykyisin samaa tehtävää hoidetaan nettikirjoituksilla (trollit). Kyseessä on propaganda eli jonkun aatteen tai asian puolesta kirjoittelu tai puhuminen. Keinoina käytetään puolitotuuksien levittämistä ja suostuttelua, jopa lahjontaa.<br />
<br />
Toinen lainaus otos:<br />
"JK: Onks se se, mul on muistikuva jostain, et -17 puolel olis joku vallankumousneuvosto vai? <br />
TK: Joku semmonen se oli. <br />
JK: Paikallinen sillon. (Helsingissä)<br />
TK: Ja siellä, minä joutun sieltä kautta sitte mukaan tähän kansalaissotaan oikeestaan, vaikkei mulla mitään erikoista innostusta ollu, mutta se... "<br />
<br />
Kun tuohon aikaan oli työväenliikkeen aktiivisesti toimiva jäsen, ei luokkasodasta poisjääminen oikeasti tullut kysymykseen. Joukkoja joiden asioita oli ollut hoitamassa ja etuja ollut ajamassa, ei voinut pettää. "Kaveria ei jätetä".<br />
<br />
<br />
<br />Hannu Kuukkanenhttp://www.blogger.com/profile/00421022359923251181noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1214874255585700751.post-45607942016211574792016-01-17T02:14:00.003-08:002016-01-30T23:16:53.993-08:00Hyvinvointivaltio ponnisti kurjista lähtökuopistaMitä metallityöläinen ansaitsi 19- luvun alussa (~1912)?<br />
<br />
Lainaus "<a href="http://webcag.fi/kolmepolvea/" target="_blank">Isä, poika ja Metalliliitto</a>" -kirjasta.<br />
<br />
"JK: Oliks näist ensimmäisist paikoist mistää muuten muistissa, paljonko palkkaa sillon maksettiin? <br />
TK: No Väinölän konepajassa niin minä sain 2 markkaa päivälle vai oliko se 1,5 markkaa päivältä kymmentuntisesta työpäivästä. <br />
JK: Ja sit se aina nousi vähän, kun muutti paikkaa? <br />
TK: Joo, kun muutti paikkaa, niin nousi sitte että..."<br />
<br />
Vuoden 2012 euroiksi muutettuna, Tilastokeskuksen kertoimilla, päiväpalkka oli 5:70 - 7:60 euroa joka tarkoittaa 0,57 - 0,76 euroa tunti.<br />
Rahanarvoa verrataan elinkustannusindeksiin.<br />
Tilastokeskus sanoo: Vuodet 1860–1914 rahanarvokertoimet perustuvat
erillistutkimuksiin ja ovat epävirallisia lukuja.<br />
<br />
Joka tapauksessa, pienestä ponnistettiin ja palkankorotusten perässä oli muutettava kaupungista toiseen perheen kanssa. Asunto otettiin sieltä mistä sen edullisimmin sai ja sellainen asunto ei tänä päivänä kelpaisi ihmisasumukseksi.<br />
Huomionarvoista on myös, että tehtiin kymmentuntisia työpäiviä kuusi päivää viikossa. Kirkko pelasti yhden päivän viikosta lepopäiväksi, kun Jumalakaan ei jaksanut täytä viikkoa painaa.<br />
<br />
Jos tätä taustaa vasten ajatellaan millaisen tasoharppauksen ammattiyhdistysliike on saanut aikaan eduissa ja palkkakehityksessä, täytyy hattua nostaa. Joskus on tarvittu lakkoakin avuksi mutta pääasiassa asioita on saatu korjattua ihan vain neuvottelemalla.<br />
<br />
Kolmikantasopimuksissa puhutaan työnantajaliittojen, valtion (hallituksen) ja palkansaajajärjestöjen välisistä sopimuksista. Työsopimusneuvottelujen osapuolia edusti ja edustaa aluksi keskusliitot.<br />
<br />
Lisätietoa Suomen työmarkkinamallista: <a href="http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/etujarjestot/suomen-tyomarkkinamalli/" target="_blank">http://blogs.helsinki.fi/vol-spj/etujarjestot/suomen-tyomarkkinamalli/ </a><br />
<br />
<br />Hannu Kuukkanenhttp://www.blogger.com/profile/00421022359923251181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1214874255585700751.post-14662503450007783582016-01-17T02:10:00.002-08:002016-01-30T23:17:47.863-08:00Kuinka mahdollistettiin sotakorvausajan ihme ja mitä sillä saavutettiin?Sodan jälkeen ei uskottu, että Suomi selviäisi sotakorvauksistaan annetussa määräajassa. <br />
<br />
Metallityöväenliiton joukkovoimaa käytettiin kaikkien hyödyksi, pitkänäköisellä suunnitelmallisuudella. Sotakorvaustöiden ajan, maata ei revitty vaan rakennettiin. Silloin tehtiin todellisisia talkoita. Voisiko AKT, EK ja Sipilä oppia tästä jotakin?<br />
<br />
Lainaus "<a href="http://webcag.fi/kolmepolvea/" target="_blank">Isä- poika ja Metalliliitto</a>"-kirjasta:<br />
<br />
"VK: ... Jos esim. työntekijät yritti tehdä lakkoja SOTEVAn (sotakorvausteollisuus) töiden osalta, niin meidän piti saada mahdollisimman nopeasti ne lakot purettua, ettei toimituksissa tapahdu viivästymisiä, koska niissä oli hirmuiset viivästymissakot. Etenkin Valmet joutui niistä usein kärsimään ja telakat. Me saatiin olla kuin palokuntalaiset, aina liikkeellä estämässä lakkojen syntymistä ja lopettamassa niitä, että Sotevan toiminta saatiin pyörimään.<br />
<br />
JK: Että tämä oli osa silloin Metalliliiton politiikkaa? <br />
<br />
VK: Se oli osa. Me lähdimme siitä, että ne toimitukset pitää saada ajallaan. Jos ne viivästyy, niin siitä tulee Suomelle entistä isompi lasku, entistä kalliimmaksi. Toiselta puolelta työnantaja tunnusti kyllä Metallityöväen liiton politiikan oikeudenmukaisuuden ja esim. työajan lyhennyksessä tuli vastaan ja ihan tästä syystä. Esim. kun siirryttiin 45 tuntiseen työviikkoon, niin se ei ollut kovin vaikea operaatio. "<br />
<br />
<br />
Eli näin saavutettiin tuo viisipäiväinen työviikko. Rahallinen etu haihtui inflaation mukana mutta työviikon lyhennys jäi voimaan.<br />
Aluksi viisipäiväinen viikko koski kesäkautta mutta seuraavassa vaiheessa koko vuotta. <br />
<br />
"VK: Se oli semmoinen kauppa, Vallu (Valdemar Liljeström) teki siinä semmoisen, en tiedä, onko sitä kukaan aikaisemmin kertonut, teki semmoisen tempun, että kun me ensin siirryttiin 45 tuntiin kesäaikana, niin Vallu oli kuulemma kahden kesken "Vauhti Villelle" luvannut, ettei hän viiteen vuoteen vaadi työaikaa lyhennettäväksi toistaiseksi, vai olikohan se kolmeen vuoteen. Sitten vasta hän palaa työajan lyhentämisasiaan. Sitten kun se aika oli mennyt umpeen, niin Vallu sanoi minulle, että teeppäs esitys työajan lyhentämisestä ympärivuotisesti 45 tuntiseksi, ja minähän tein ja se meni aika helposti läpi. Se minua huvitti, kun kuulin, joku siitä kertoi, olikohan se Lindgrenin Kosti vai Närvänen, että Vallu oli joskus kahden kesken "Vauhti Villen" kanssa sopinut, että hän palaa vasta joskus muutaman vuoden kuluttua asiaan."<br />
<br />
Neuvottelemalla ja sopimalla. Niin juuri tuo ammattiyhdistyspolitiikka on toiminut ja miksei toimisi edelleenkin? Takana on oltava mahdollisimman yhtenäinen joukkovoima. Jos tuo joukkovoima hajautetaan kovin laajasti työpaikkakohtaisiksi neuvotteluiksi, ei ole vakea arvata kumpi puoli niissä neuvotteluissa voittaa ja laiha sopu saavutetaan ainoastaan pienen ryhmän sisällä.<br />
<br />
<br />Hannu Kuukkanenhttp://www.blogger.com/profile/00421022359923251181noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1214874255585700751.post-74075613554251784772016-01-17T01:28:00.000-08:002017-11-28T10:28:50.838-08:00Mihin ammattiyhdistysliikettä tarvitaan?Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mikä työväestön tilanne suomessa olisi ilman ammattiyhdistysliikkeen joukkovoimaa?<br />
<br />
AKT on nyt tuhoamassa ammattiyhdistysliikkeen uskottavutta likinäköisellä, itsensäkorostamisen menttaliteetillaan. Tällainen rimpuilu on hajoittanut aikaisemminkin rivejä, silloinkin kuin tiivistä yhteisrintamaa olisi tarvittu. Taustalla on aina ollut joidenkin henkilöiden itsekkäät intressit. Sellainen ei kuulu ammattiyhdistysliikkeen etiikkaan.<br />
<br />
<b>Historia saattaisi opettaa</b><br />
<br />
<a href="http://webcag.fi/kolmepolvea/" target="_blank">Isä, poika ja Metalliliitto</a>- kirja kertoo kolmen polven omalla "suulla" yli puolen vuosisadan verran tarinaa siitä, miten ammattiyhdistysliike sai voimansa ja miten sillä voimalla nostettiin Suomen työläisten asema kurjuudesta hyvinvointivaltion tasavertaisiksi kansalaisiksi neuvottelemalla.<br />
Vuoden 1918 luokkasota opetti kansalle, että väkivallalla ei onnea voida ostaa.<br />
<br />
Tuon kertomusten, n. 50 vuoden työväenliikkeen toiminnan aikana Suomi taisteli itsenäisyydestään muutamaan otteeseen ja useammallakin eri rintamalla. Hybridi-sodankäynti ei ole mitään uutta. Aikoinaan vain netti puuttui, muuten keinot olivat samat.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Hannu Kuukkanenhttp://www.blogger.com/profile/00421022359923251181noreply@blogger.com0